Mukailumaalaus
Mukailumaalaus on vanha ja suuresti arvostettu perinnetaito
Koristemaalareiden taidonnäytteet ovat jäljitelmiä puulajien pinnoista, marmoroinneista sekä muista kivilajeista ja taidokkaasti tehtynä niin aidon näköisiä että mukailtua pintaa on hankala erottaa aidosta, usein kalliista jäljitelmän mukaisesta kivi -tai puulajin pinnasta.
Helsingin maalariammattikoulu on perustettu vuonna 1930, ja edelleenkin koulussa opetetaan maalareille vanhoja perinne koristemaalaus taitoja, kuten esimerkiksi mukailumaalaukset ja sablonityöt.
Samoin myös uudella restaurointilinjalla, jossa itse opiskelen nyt.
Toki olen käynyt myös maalariopinnot tässä samaisessa koulussa aiemmin.
Nyt aloitin myös HMAK:n Maalarimestarin erikoisammattitutkinnon suorittamisen, päiväopintoina suoritettavan restaurointilinjan lisäksi.
Maalarin ja restauroijan ammatissa on paljon samoja työvaiheita ja käsityötaitoa vaativaa tekemistä, toki myös eroavaisuuksia yhtä paljon...
Maalari on pintakäsittelyalan ammattilainen ja restauroija taideteollisuusalan artesaani.
Helsingin maalariammattikoulussa voi myös opiskella korkeimman ja vaativimman ammatillisen tutkinnon molemmista:
Restaurointimestarin erikoisammattitutkinnon sekä edellämainitun maalarimestarin erikoisammattitutkinnon.
Kertaus on opintojen äiti sekä oppiminen on ikuista ja olen päässyt uudelleen harjoittelemaan mukailumaalausta, saman opettajan Reija Haapaniemen kurssilla kuin aiemmissa opinnoissani.
Tällä kertaa on tehty digiloikka yhteydenpidossa ja opetuksessa ja itse käsityötaidon harjoitteet tällä toisella kurssilla mukailumaalauksesta olemme tehneet kotoa käsin, tarvikkeet kaikki sai koululta tottakai.
Kellarin askarteluhuone muuttui etäopintojen ajaksi mukailumaalaus ateljeeksi.
Vielä 1800-luvulla oli tavallista että työmailla työskenteli usein myös taidokkaita koristemaalareita.
Nykyään koristemaalaus on marginaalissa, eikä mestari-kisälli oppijärjestelmä ole käytännössä arvossaan. Vanhojen mestareiden oppi helposti katoaa ajan patinan alle.
HMAK:n opetus koriste-ja mukailumaalauksessa on erittäin tärkeä linkki näiden perinteisten taitojen ylläpitäjänä, ja uusien tekijöiden kouluttamisessa.
Tämäkin taiteenala on jatkuvan oppimisen ja kehittymisen jatkumo, töitä saa tehdä hurjasti että jälki on kelvollista ja tietenkin motivaatio luovaan harjoitteluun on edellytys jos haluaa oikeasti kehittyä mukailumaalauksen saralla.
Monesti joutuu nöyrtymään ja jatkaa häpeän kautta harjoittelua, kunnes tulos miellyttää silmää.
Joten esimerkiksi vaikkapa männyn tai graniitin mukailtu suomessa ei tunnu järkevältä, sillä nämä materiaalit ympäröivät meitä aitoina runsain mitoin.
Mutta esimerkiksi Tammi on arvokas puumateriaali, joten vaikkapa tammiootratut peiliovet ovat suhteellisen yleisiä vanhoissa taloissa ja rappukäytävillä.
Materiaalit ja tarvikkeet mukailumaalauksessa ovat hyvinkin tarkoituksenmukaiset.
Esimerkiksi pensselit mm. Piiska, häivin, suonistin, tasoittaja sekä luonnon sieni ovat tietyn maalausjäljen aikaansaamiseksi hyvinkin tarpeellisia, elleivät välttämättömiä.
Muita välineitä voivat olla mm. Luonnon korkki, sulat, metallikampa, muotoon leikatut muovilastat ym...
Vesiohenteinen kaljaliemi tehdään perinteisesti kaljasta ja pigmenteistä.
Tällä liemellä tehdään ootraus eli puunmukailu tai vaikkapa Marmorin jäljitelmä.
Kaljaliemellä tehty mahonkijäljitelmä
Öljyliemi koostuu vernissasta, kuivikkeesta, sekä pigmenteistä.
Tällä itse tykkään tehdä marmorin mukailua, öljytammi myös perinteisesti voidaan tehdä tällä liemellä.
Mukailutyön kuivuttua tehdään laseeraus, tähän käytetään vernissaa, kuiviketta ja hipaukset työnmukaisia pigmenttejä.
Laseeraus tehdään tiukasti siveltynä pintaan ja työtä voi korostaa tai häivyttää laseerauksen päälle pigmenttiä käyttäen.
Vielä jonakin päivänä saattaa tehdä todellisen "silmänkääntötempun" aseinaan pensselit, Jäljittelemällä jotain luojan luomaa todenmukaisesti.
Kiitoksia ja seuraavaa juttua kohti!
Petra
Yritykseni nettisivut
Kommentit
Lähetä kommentti